Usein kysyttyjä kysymyksiä
Huom. Seuraavassa on muutamia kysymyksiä ja vastauksia, joita
on esitetty hankkeiden valmisteluun liittyen.
1. Minulla on idea, mitä pitäisi tehdä?
Ideasta voi heti olla yhteydessä V-S Jokivarsikumppanit ry:n henkilökuntaan, niin voidaan katsoa sopiiko se yhdistyksen
kehittämisohjelmaan sekä Leader toimintatavan yleisiin ehtoihin
vai onko sille luontevampi joku toinen rahoituskanava. Tämän
jälkeen ideaa voi ryhtyä jalostamaan hankkeeksi selvittämällä
onko sillä laajempaa tarvetta/kiinnostusta, ketkä olisivat
mahdollisia yhteistyökumppaneita, mikä idean toteutus tulisi
arviolta maksamaan jne.
2. Millaiset hankkeet voivat saada rahoitusta?
Hyväksyttävien hankkeiden tulee olla yhteisöllisiä, laajempaa
joukkoa palvelevia sekä yhdessä suunniteltuja. Ne voivat olla
tyypiltään kehittämishankkeita, joilla luodaan esim. uusia
palveluita/toimintaa tms. kylille. Ne voivat olla myös investointi-
hankkeita, joilla luodaan jotain fyysisiä rakenteita esim. korjataan
kylätaloa, tehdään reitistöjä tms.
Yrityshankkeitten avulla voidaan kehittää myös yritysten
toimintaa, suorittaa investointeja jne.
3. Ketkä voivat olla hankkeiden hakijoita?
Säädösten mukaan yleisten kehittämishankkeitten toteuttajina
voivat olla mm. yksityisoikeudelliset rekisteröidyt yhdistykset,
osuuskunnat ja säätiöt, joiden toimialaan kylä-, asukas- ja
yhteistoiminta, eräät julkisoikeudelliset yhteisöt, seurakunnat
tai seurakuntayhtymät, kunnat jne. Yritykset eivät voi olla yleisten
kehittämishankkeiden hakijoita. Sitä vastoin erityisten yrityshank-
keiden avulla myös yritysten kehittämistä, investointeja jne.
voidaan tukea.
4. Miten rahoitusta haetaan?
Rahoitusta haetaan erillisellä hakukaavakkeella,
jonka liitteenä on sanallinen ja vapaamuotoinen projekti-suunnitelma (Ks. Työkalu hankesuunnitelman laatimiseksi) sekä muut tarvittavat liitteet. Hakulomake löytyy näiden sivujen lisäksi myös osoitteesta http://lomake.mmm.fi
Lomaketta voi kysellä myös V-S Jokivarsikumppanit ry:n toimistosta, josta se voidaan toimittaa sähköisessä muodossa tai postitse.
5. Kuinka paljon rahoitusta voi saada?
Myönnettävässä tuessa on sekä euromääräinen että prosen-
tuaalinen yläraja. Kehittämishankkeissa, joissa kehitetään esim. jotain uutta toimintaa, tukea voi saada käytännössä maksimissaan
80 % hyväksyttävistä kustannuksista. Investointihankkeissa,
joissa esim. korjataan tai rakennetaan jotain, tukea voi saada
käytännössä maksimissaan 50 % hyväksyttävistä kustannuk-
sista. Jokainen hakemus käsitellään erikseen ja myös niiden
tukiprosentit vaihtelevat, maksimituki edellyttää erityisen hyvää
ja ainutkertaista hanketta. Hanketta suunniteltaessa on myös
hyvää muistaa, että tukea maksetaan toteutuneiden kustannusten
mukaan. Eli tukea saa syntyneisiin kustannuksiin jälkikäteen.
6. Pitääkö hakijalla olla omaa rahaa?
Jokaisessa hankkeessa pitää olla hakijan omaa rahoitusta,
yksityistä rahaa. Esim. jos hankkeelle myönnetään julkista
tukea 75 % hyväksyttävistä kustannuksista, on loppu 25 %
yksityistä rahoitusta. On huomioitava myös, että tuki maksetaan
jälkikäteen syntyneiden kustannusten perusteella, joten käytän-
nössä hanketta joudutaan toteuttamaan aluksi omalla rahoituksella.
7. Hyväksytäänkö talkootyötä rahoituksessa?
Investointihankkeissa, joissa talkootyö on luontevaa, sitä voi olla maksimissaan 75 % yksityisestä rahoituksesta. Talkootyö on hinnoiteltu 10 €/ tunti /henkilö ja 20€ /tunti/traktorityö. Siitä pidetään talkootyöpäiväkirjaa.
8. Kuinka paljon paperityötä hankkeen hoitaminen vaatii?
Hankkeen eri vaiheisiin liittyy erilaista raportointia ja seurantaa.
Hanketta suunnitellessa paperityö koostuu hakemuskaavakkeen
ja siihen liittyvien liitteiden täyttämisestä sekä hankesuunnitelman
laatimisesta. Hankkeen aikana mm. maksatusten yhteydessä
raportoidaan hankkeen etenemisestä sekä syntyneistä suoritteista.
Koko hankkeen ajan tulee esim. tehdystä talkootyöstä ja kertyneistä
kilometreistä pitää kirjaa. Hankkeen päättyessä laaditaan loppu-
raportti, jossa selvitetään hankkeen tulokset ja tapahtumat.
Hankkeen talouden hoito kirjanpitoineen on myös osa vaadittavaa
paperityötä. Vaaditut paperityöt ovat osa hankkeiden seurantaa
ja siihen kannattaa suhtautua vakavasti ja huolella. Myös myön-
nettyjen tukien maksaminen edellyttää vaaditun paperityön
hoitamista. Vaikka vaadittava työmäärä voi kuulostaakin suurelta
ja hankalalta, ei se kuitenkaan ole ylipääsemätön urakka. Paperit
TE-keskukseen kulkevat V-S Jokivarsikumppanit ry:n toimiston
kautta, josta saa myös tarvittaessa neuvoja.
9. Miten hankkeen käsittely tapahtuu V-S jokivarsikumppaneissa?
Heti kun ajatus hankkeen suunnittelemisesta on virinnyt kannat-
taa ottaa yhteyttä Jokivarsikumppanien henkilökuntaan ja
yhdessä lähteä miettimään sen valmistelua ja toteuttamista,
kustannusarviota jne. Tähän valmisteluun tulee varata riittävästi
aikaa (jopa 4-6 kk), sillä kaikkien hankkeen osallistuvien tahojen
tulee siihen sitoutua ennen hankkeen aloittamista. Kun ajatus
hankkeesta sekä sen toteuttamisesta ja kustannusarviosta ovat
luonnosasteella, se esitellään Jokivarsikumpanien vastaavalle
hanketyöryhmälle. Tämä antaa kommentteja ja ehdotuksia
sekä mahdollisia tarkennuksia, jotka huomioidaan lopullisessa
hankesuunnitelmassa ja -hakemuksessa.
Kerran kuussa V-S jokivarsikumppanit- kehittämisyhdistyksen hallitus kokoontuu ja käsittelee kertyneet hankkeet. Jos hakemus
täyttää vaaditut ehdot ja edellytykset, hallitus saattaa päättää
puoltaa hanketta rahoitettavaksi ja se toimitetaan täydellisenä
kaikkine liitteineen TE-keskuksen maaseutuosastolle
jatkokäsittelyyn.
Kun hakemus on toimitettu Jokivarsikumppanit ry:n toimistolle, hanke voi aloittaa toimintansa hakijan omalla riskillä kunnes TE- keskuksen rahoituspäätös saadaan. Tähän voi mennä aikaa useita kuukausia joten jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa varautua pitkähköön käsittelyaikaan
Kun TE-Keskus on saanut käsittelyn valmiiksi, hakijalle
lähetetään rahoituspäätös, jossa on kerrottu kaikki hank-
keeseen liittyvät yksityiskohdat. Tämä rahoituspäätös on
samalla hakijaa sitova dokumentti jonka yksityiskohtiin
sekä liiteisiin tulee paneutua huolellisesti.