Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

UUTISIA

Haaran-Onkijoen kyläyhdistys Loimaalta palkittiin Valtakunnallisen Harrastajateatterikesän parhaana Valtakunnallinen teatteritapahtuma Harrastajateatterikesä keräsi Seinäjoelle 27.-29.8. jo 37 kerran teatterin tekijöitä ympäri Suomea. Näyttelijä Jani Toivola valitsi 45 ryhmästä kahdeksan esitystä viikonlopun loppukatselmukseen, jossa loimaalainen Haaran-Onkijoen kyläyhdistys sitten vakuutti raadin Saviseutuni (S)oi –nimisellä esityksellään.
Lue lisää

Helpotusta yritys- ja hanketukien hallintoon (5.5.2010)

Maaseutuvirasto on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin maaseudun yritys- ja hanketukien hallinnon yksinkertaistamiseksi. Yritys- ja hanketukihakemusten kustannuslajien sitovuus poistetaan, mikä vähentää muutospäätösten tarvetta. Kun kustannuslajien sitovuus poistuu, keskeistä hankkeen tai tuen tukikelpoisuuden kannalta on kokonaiskustannusarviossa pysyminen, ei yksittäisten kustannuslajien ylittyminen tai alittuminen.
Yritystukihakemuksissa vähennetään pakollisena pyydettävien liitteiden määrää. Maaseutuvirasto käy läpi huhti-toukokuun aikana nykyiset liitteet sekä selvittää niiden perusteet ja mahdollisuudet esimerkiksi lomakkeiden ja niiden liitteiden yhdistämiseen.
Lisätietoja Maaseutuviraston sivuilta

Komissio hyväksyi lisävarat maaseudun uusiin haasteisiin ja elvytykseen (24.11.2009)

Komissio hyväksyi Suomen esityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 saamista lisävaroista. Varojen avulla ohjelma kykenee entistä paremmin vastaamaan maaseudun uusiin haasteisiin.
Ohjelmalla on jaettavanaan noin 67 miljoonan euron lisävarat EU:n maaseuturahastosta. Kansallinen osa mukaan luettuna ohjelmaan tuleva lisärahoitus on noin 131 miljoonaa euroa.

Uudet haasteet on määritelty unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen, niin sanotun terveystarkastuksen, tuloksena. Niitä ovat ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, vesienhoito ja biologisen monimuotoisuuden säilyminen sekä maitoalan rakenneuudistus ja laajakaistainfrastruktuurin kattavuus maaseudulla.

Maaseutuohjelman lisärahoitusta suunnataan uusiin haasteisiin liittyvään koulutukseen ja tiedotukseen sekä innovaatioihin maa- ja metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi.
Maatalouden ympäristötuessa edistetään monivaikutteisten suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitamista sekä ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä. Lisäksi rahoitusta suunnataan bioenergiahankkeisiin Leader-toimintaryhmien kautta. Elvytysvarat kohdistuvat maaseudun laajakaistainfrastruktuurin parantamiseen.
EU:n lisävarat kohdistuvat uusiin haasteisiin seuraavasti:

    * ilmastonmuutos 2,510 milj. euroa (4 %)
    * uusiutuvat energialähteet 3,440 milj. euroa (5 %)
    * vesienhoito 31,138 milj. euroa (46 %)
    * biologinen monimuotoisuus 1,140 milj. euroa (2 %)
    * innovaatiot 2,100 milj. euroa (3 %)
    * maitoalan rakenneuudistus 2,100 milj. euroa (3 %)
    * laajakaistainfrastruktuuri 24,570 milj. euroa (37 %)
Koko tiedote tästä linkistä
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä: neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, p. 040 524 6112; neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 040 733 6223.

VARSINAIS-SUOMEN VUODEN KYLÄ 2009 ON
SOMERON HÄNTÄLÄ

Varsinais-Suomen Kylät ry valitsi kahdeksannen kerran Varsinais-Suomen vuoden kylän. Valituksi tuli Someron Häntälä. Kunniamainintoja jaettiin kaksi: Salon Perniön Teijolle ja Kustavin Salminiitulle.
Varsinais-Suomen vuoden kylä –kilpailun julkistaminen ja virallinen palkintojen jako tapahtui Varsinais-Suomen kylätoimintapäivän yhteydessä Pöytyän Yläneellä, Tourulan-Keihäskosken kylällä perjantaina 7.8.
Vuoden 2009 –kilpailua käytiin teemalla ”Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit”. Teemalla haluttiin korostaa (samoin kuin V-S Kylät ry:n uudessa ”Kylä välittää” –hankkeessa) kansalaistoiminnan ja –vaikuttamisen merkitystä – erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tiimellyksessä. Samoin haluttiin nostaa esille malleja, miten erilaisissa asioissa kylä ja kunta voivat tehdä yhteistyötä: palvelujen tuottamisessa, infra-asioissa ja maankäytössä, hankkeissa ym.

Palkitut ja perustelut

Vuoden kylä Someron Häntälä koostuu oikeastaan neljästä kylästä. Alueella asuu noin 500 ihmistä. Raatia miellytti erityisesti Häntälän aktiivinen asenne kylien yhteistoiminnassa Someron kaupungin kanssa. Kylä toimii Someron kylien neuvottelukunnassa, joka on kylien ja kaupungin yhteinen neuvotteluelin, ja joka mm. otti aktiivisesti kantaa kyläkoulujen puolesta. Häntälä otti myös vetovastuun Someron kylien yhteisestä kyläsuunnitteluhankkeesta, jossa pyritään tuomaan uusia välineitä kylien ja kaupungin päätöksenteon ja suunnittelun välille. Yhteydenpito kylän valtuutettuihin on tiivistä ja säännöllistä. Lisäksi Häntälän kyläyhdistys mm. huolehtii Häntälän notkojen luontopoluista Someron kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella.

Häntälän notkot Kuva: Jussi Suvanto

Teijon alueen kylät Salon Perniöstä kamppaili viime metreille saakka vuoden kylä –tittelistä Häntälän kanssa. Noin 400 asukkaan kyläalue on tehnyt tiivistä yhteistyötä entisen Perniön kunnan kanssa jo vuosikausia, mm. kahdessa EU-rahoitteisessa hankkeessa (Ruukkitien viitoitus, Salo-Strömma –pyöräilyreitti). Kylä on pitänyt säännöllisesti yhteyttä paikallisiin päättäjiin ja virkamiehiin ja tehnyt säännöllisesti erilaisia aloitteita saaden aikaan mm. kevyenliikenteen väylän. Teijon alue pyrkii jatkamaan samalla linjalla myös uudessa Suur-Salossa. Kylä on tehnyt myös Perniön kunnan kanssa erilaisia sopimuksia mm. erilaisten töiden tekemisestä sekä rakennusten ja maiden vuokrauksesta.

Kustavin Salminiitun kylä on mielenkiintoinen pieni kylä, jossa toimijoina ovat niin vakituiset kuin vapaa-ajanasukkaatkin. Päätoimijana on paikallinen jätevesi- ja palveluosuuskunta, joka on ottanut asiakseen kylän kokonaisvaltaisen kehittämisen kestävän kehityksen hengessä. Tässä toimessaan se on tehnyt luontevaa yhteistyötä Kustavin kunnan kanssa – ja yhteistyö on ollut mutkatonta, sillä kunta ja sen organisaatio on pieni. Pääasiassa yhteistyö on keskittynyt osuuskunnan voimin tehtyyn viemäriverkostoon ja tienkunnostukseen sekä maankäytön suunnitteluun.

Vuoden kylä –valinnan teki kahdeksanhenkinen raati, jossa olivat Sinikka Kauko-Vainio ja Tauno Linkoranta sekä Saimi Kallio Varsinais-Suomen Kylät ry:stä, Hannele Hartikainen Varsinais-Suomen liitosta, Sami Tantarimäki Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:stä, Kristin Mattsson Suomen saaret ry:stä sekä Eero Kaskela Osuuspankista.

*****

Lisävaroja maaseudun uusiin haasteisiin ja elvytykseen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 saa lisävaroja, joilla se kykenee entistä paremmin vastaamaan maatalouden ja maaseudun uusiin haasteisiin. Uudet haasteet on määritelty unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen, niin sanotun terveystarkastuksen, tuloksena. Niitä ovat ilmastonmuutos, tulevaisuuden energiahuolto, vesienhoito, luonnon biologisen monimuotoisuuden säilyminen sekä maitoalan rakenneuudistus.  Kokouksessaan Ivalossa 3.6. ohjelman seurantakomitea hyväksyi komissiolle tehtävän esityksen terveystarkastuksen myötä tulleiden lisävarojen kohdentumisesta. Ohjelmalla on kohdennettavanaan noin 67 milj. euron lisävarat EU:n maaseuturahastosta. Kansallinen vastarahoitus mukaan luettuna ohjelmaan tuleva lisärahoitus on noin 131 milj. euroa. Se on käytettävissä ohjelmakauden loppuun saakka.  Lisärahoitusta kohdennetaan koulutukseen ja tiedotukseen sekä innovaatioihin maa- ja metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tuotantotekniikoiden kehittämiseksi. Maatalouden ympäristötuessa edistetään monivaikutteisten suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitamista sekä ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä esimerkiksi tukemalla kosteikkojen rakentamista. Lisäksi rahoitus suuntautuu elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluihin sekä bioenergiahankkeisiin.  EU:n elvytyspaketissa Suomelle osoitettavat elvytysvarat kohdistuvat maaseudun laajakaistainfrastruktuurin parantamiseen.
Lisävarat kohdistuvat uusiin haasteisiin seuraavasti:
-     ilmastonmuutos 2,510 milj. euroa (4 %)
-     uusiutuvat energialähteet 3,440 milj. euroa (5 %)
-     vesienhoito 31,138 milj. euroa (46 %)
-     biologinen monimuotoisuus 1,140 milj. euroa (2 %)
-     innovaatiot 2,100 milj. euroa (3 %)
-     maitoalan rakenneuudistus 2,100 milj. euroa (3 %)
-     laajakaistainfrastruktuuri 24,6 milj. euroa (37 %)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä: neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, p. 040 524 6112;
neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 040 733 6223.

Seurantakomitean tarkemmat esitykset ohjelman muutoksista ovat luettavissa Maaseutu.fi-sivustolla
Linkki tiedotteeseen

*****

Selvitysryhmä tutkimaan yritys- ja hanketukien byrokratiaa

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on asettanut selvitysryhmän tutkimaan, kuinka maaseudun yritys- ja hanketukien hallinnollista taakkaa voidaan keventää. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yritys- ja hankerahoituksen säännösten, ohjeistuksen ja hallinnollisten käytäntöjen ongelmakohdista.
Yritys- ja hankerahoituksen tavoitteena on parantaa maaseudun työllisyyttä, monipuolistaa maaseudun elinkeinoja ja kehittää niiden kilpailukykyä. Rahoituksella tähdätään myös osaamisen ja sosiaalisen pääoman kasvuun. Tuet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007–2013 sekä sokerin monipuolistamisohjelmaan. Tukien hakijat ja hankkeiden toteuttajat sekä alueilla hallintoa hoitavat viranomaiset ovat kokeneet nykyisten menettelyiden hidastavan päätöksentekoa ja kasvattavan niin hallinnon kuin asiakkaiden kustannuksia.
Työryhmä tulee työnsä pohjaksi kuulemaan erityisesti hankkeiden toteuttajia ja niiden hallinnoinnista vastaavia tahoja. Työryhmän selvitys tulee sisältämään ratkaisuvaihtoehtoja, joita voidaan soveltaa jo kuluvalla ohjelmakaudella, ja jotka huomioidaan tukijärjestelmiä uudistettaessa. Samoin selvitykseltä odotetaan esityksiä EU-lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä.
Työryhmä on koottu maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, TE-keskusten sekä toimintaryhmien edustajista.
Lisätietoja: Selvitysryhmän puheenjohtaja, vastuualueen päällikkö Kari Kivikko, Hämeen työ- ja elinkeinokeskus p. 050 356 8365;
neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 524 6112

*****

Valtakunnallisten maaseudun kehittämishankkeiden ideahaku vuonna 2009

Vuoden 2009 IDEAHAKU toteutetaan teemahakuna.
Valitut teemat ovat:

Energia
- bioenergia, uusiutuva energia, energian säästö, energiatehokkuus,uudet energiaratkaisut
Ympäristömyönteisten toimintatapojen edistäminen
- ympäristöä säästävät toimintatavat, ympäristön tilan parantaminen,ympäristönsuojelun edistäminen
Maaseudun yritystoiminta
- hyvinvointipalvelut, hevosyrittäjyys ja metsätalouteen liittyvä yritystoiminta

Ohjelma-asiakirja, hakuohjeet ja idean esittämiseen käytettävä ideahakulomake löytyvät osoitteesta www.maaseutu.fi. Lomake palautetaan Hämeen TE-keskukseen viimeistään 20.3.2009. Esitetyistä hankeideoista parhaiten kriteerit täyttävät valitaan jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hakuprosessiin, joka käynnistyy toukokuussa.

*****

Kansanedustaja Pertti Hemmilä on tehnyt toisen kirjallisen kysymyksen koskien maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamista, tästä linkistä pääset eduskunnan sivuille lukemaan kysymyksen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan siihen antaman vastauksen.

*****

Valtioneuvosto on päättänyt maaseudun hanketoimintaa ohjaavan asetuksen muuttamisesta

Asetusmuutos koskee muun muassa käyttöomaisuuden määritelmää, luontoissuoritusten käyttöä, rakennelmaa investointituen kohteena sekä rakennusinvestointien vakuuttamisvelvollisuutta. Muilta osin asetukseen on tehty täsmentäviä muutoksia. Asetusmuutoksella mahdollistetaan tuen myöntäminen rakennelmalle yleishyödyllisessä investoinnissa. Rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta aiheutuvat kulut tulevat tukikelpoisiksi kuten myös rakentamisinvestoinneissa palo- ja talkoovakuutusmaksut. Asetusmuutoksen jälkeen tukea voidaan myöntää myös yleishyödyllisen investointihankkeen hallinnoinnista aiheutuviin kirjanpito-, matka-, palkka-, palkkio- ja toimistokulukuluihin.
Lue koko tiedote MMM:n sivuilta.
Myös hanketukihakemuslomakkeet on päivitetty, 6.10. lähtien on käytettävä uusia lomakkeita.
lomakkeet löytyvä linkistä lomake.mmm.fi tai hakemuslomake-sivuiltamme.

*****

" Maaseuturahaston tuet jumissa. Laki maaseudun kansallisen kehittämisen tuista on ollut voimassa jo joulukuun lopusta 2006. Siihen liittyvä asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta vahvistettiin viime vuoden kesäkuussa ja hanketoiminnan tukemista koskeva asetus pari kuukautta myöhemmin. " Näin alkaa sanomalehti Kalevassa oleva kirjoitus, jossa mukana ovat kommentit hankeneuvojaltamme Taina Simolalta, hankeneuvoja Jorma Korolaiselta Maaseutuyhdistys JoMMa ry:stä Oulusta sekä kehittämispäällikkö Kukka Kukkoselta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta.
Lue lisää tästä linkistä

*****

Maaseudun kehittämistukien päätöksenteon ja maksatusten viivästyminen

on otsikkona varsinais-suomalaisen kansanedustajan Pertti Hemmilän tekemälle kirjalliselle kysymykselle, joka on jätetty 12.6.2008 ja jonka on allekirjoittanut 12 kansanedustajaa. Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama kirjallinen selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Edustajan kysymykseen liitetään ministerin vastaus, joka laaditaan 21 päivän kuluessa kysymyksen jättämisestä. Lue koko teksti tästä linkistä.Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on
3. heinäkuuta vastannut kirjalliseen kysymykseen seuraavasti:

" Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutuksen aloituksen aikataulu on ollut haasteellinen. Uuden ohjelmakauden valmistelu alkoi kansallisen strategian valmistelulla vuonna 2005. Keskeisin maaseuturahaston tukemista koskeva neuvoston asetus annettiin syyskuussa 2005 ja komission toimeenpanoasetus annettiin vasta joulukuussa 2006. Samaan aikaan kuitenkin valmisteltiin mittavaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013, joka lähetettiin komissiolle heinäkuussa 2006 hyväksytettäväksi. Komission kanssa käytyjen tarkempien keskustelujen jälkeen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin lopullisesti elokuussa 2007. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakoitua hitaampi hyväksyminen komissiossa viivästytti kansallista säädöstyötä ja ohjelman toimeenpanoa.

Kansallisia säädöksiä ryhdyttiin valmistelemaan hyvissä ajoin, vaikka EU-säädösten lopullisesta sisällöstä ei ollut varmuutta. Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettiin loppuvuodesta 2006, jonka jälkeen käynnistettiin lain nojalla annettavien valtioneuvoston asetusten valmistelu. Maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annettu valtioneuvoston asetus tuli voimaan kesäkuussa 2007. Maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annettu valtioneuvoston asetus tuli voimaan elokuun lopussa 2007. Ottaen huomioon EU-säädösten ja ohjelman hyväksymisen aikataulun, kansalliset säädökset on saatu voimaan varsin nopeasti. Euroopan muihin jäsenmaihin verrattuna Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin ensimmäisten jäsenmaiden joukossa. Myös toimeenpanon valmistelu aloitettiin ennen kuin ohjelma oli hyväksytty komissiossa ja ennen kuin EU-säädökset ja kansalliset säädökset olivat voimassa. Toimeenpanoa voitiin jatkaa täysimääräisesti vasta kansallisten säädösten antamisen jälkeen kesäkuussa 2007. Yritystoiminnan tukemisesta annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu keväällä 2008 ja hanke-toiminnan tukemisesta annettua valtioneuvoston asetusta koskeva muutos on tarkoitus antaa syksyllä 2008. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukia koskevat kansalliset säädökset ovat olleet siten voimassa noin vuoden. Edellä mainittuihin asetuksiin jo tehdyt ja tehtävät muutokset eivät ole erityisen merkittäviä toimeenpanon kannalta.

Kansalliset säädökset on laadittu Suomen perustuslakia ja EY säännöstöjä noudattaen. Säädösten tulkintaa sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusta on täsmennetty ohjein ja säädösten antamien valtuutuksien puitteissa Maaseutuviraston määräyksin. Maaseutuvirasto on laatinut useita ohjeita, tarkistuslistoja ja päätöksentekopohjia TE-keskusten ja Leader-ryhmien käyttöön. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa TE-keskuksissa tehtävien päätösten säädöstenmukaisuus, ohjelman tavoitteiden toteutuminen sekä tuensaajien yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Määräysten taustalla on nimenomainen pyrkimys saattaa etukäteen hakijoiden tietoon rahoituksen edellytykset. Maaseutuviraston laatiman toimeenpanoa ohjeistavan aineiston tarkoituksena on myös helpottaa tuensaajia hankkeiden toteutuksessa sekä huolehtia, että eri alueilla on samanlaiset menettelyt ja tulkinnat.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto yhdessä sekä Maaseutuvirasto erikseen ovat vuosina 2005-2008 järjestäneet merkittävän määrän koulutuksia TE-keskuksille ja Leader-toimintaryhmille. Viimeisen vuoden aikana koulutuksia on järjestetty käytännössä joka kuukausi. Maaseutuvirasto on järjestänyt koulutuksia eri puolilla Suomea mahdollistaakseen mahdollisimman monien alaisen hallinnon ja Leader-ryhmien edustajien osallistumisen. Lisäksi Maaseutuvirastoon on perustettu hyvän hallinnon työryhmä, joka paneutuu yritys- ja hanketukien toimeenpanossa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen. Keskushallinto ei kuitenkaan voi vastata kaikkiin yksittäisiin tulkintakysymyksiin vaan työvoima- ja elinkeinokeskus vastaa alueellaan ohjelman toimeenpanosta.

Tietojärjestelmät ovat entistä keskeisempiä hanke- ja yritystukiasioiden käsittelyssä, jotta Suomessa pystytään täyttämään Euroopan komission asettamat vaatimukset. Tietojärjestelmän huolellisen valmistelun tarkoituksena on, että järjestelmä toimii TE-keskusten päätöksenteon tukena ja ohjaa virheettömiin ja yhdenmukaisiin menettelyihin eri alueilla. Tietojärjestelmien valmistumisen viivästyessä Maaseutuvirasto otti nopeasti käyttöön yritys- ja hanketukien sekä Leader-ryhmien toiminta-rahan päätöksenteon erityismenettelyn. Eritysmenettely otettiin käyttöön myös yritystukien ja Leader-ryhmien toimintarahan maksamisen osalta. Näin ohjelman käytännön toteutus käynnistyi kevään 2008 aikana linjojen 1,3 ja 4 osalta. On kuitenkin todettava se, että yritys- ja hanketukien myöntäminen ja maksaminen on suunnitellusta aikataulusta myöhässä. Toimintalinjan 2 osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpano käynnistyi jo kevään 2007 aikana.

Vuonna 2007 Maaseutuviraston perustaminen ajoittui samaan aikaan ohjelmakauden 2007-2013 toimeenpanon käynnistymisen kanssa. Maaseutuvirastolla alueellistettavana virastona on haasteena osaavan henkilöstön vaihtuvuus. Viraston perustamisesta aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt ja henkilöstön vaihtuvuus ovat osaltaan hidastaneet ohjelman toimeenpanoa.

Uuden ohjelmakauden aloittaminen on osoittautunut hyvin vaativaksi prosessiksi. Tämä on johtunut paljolti siitä, että ohjelmaa, lainsäädäntöä ja toimeenpanoa tietojärjestelmät mukaan lukien on jouduttu valmistelemaan samaan aikaan. Hallitus kuitenkin toteaa, ettei se ole viivytellyt kansallisten säädösten antamisessa eikä toimeenpanon ohjeistuksen laatimisessa siten kuten kirjallisessa kysymyksessä annetaan ymmärtää. Toiminta ei myöskään ole pysähdyksissä vaan ministeriö, Maaseutuvirasto ja työvoima- ja elinkeinokeskukset tekevät parhaillaan aktiivisesti työtä, jotta ohjelmaa toteutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti ja jotta ohjelma saadaan viipymättä kaikilta osin käyttöön.

Annettujen säädösten ja toimeenpanon ohjeistuksen sekä alaisen hallinnon kouluttamisen kautta on nimenomaan pyritty varmistamaan tuensaajien tasapuolinen ja oikeidenmukainen kohtelu kaikkialla Manner-Suomessa. Ministeriö ja erityisesti Maaseutuvirasto jatkavat aluehallinnon ja muiden toimijoiden tiivistä kouluttamista loppuvuoden ja tulevien vuosien aikana. Maaseutuvirasto huolehtii siitä, että hanketukien maksatuksen käynnistyvät vuoden 2008 aikana heti kun se on tietojärjestelmien osalta mahdollista. Ministeriö osaltaan varmistaa, että säädösten ja muiden toimintadellytysten puolesta ohjelman kaikkia toimenpiteitä voidaan toimeenpanna mahdollisimman pikaisesti."